But even superwoman sometimes needed superman's soul

Toissapäivänä oli naistenpäivä ja siitähän puhuttiin, no lähes joka paikassa. Ei siinä mitään, se on hieno asia. Samoin kuin muutkin erityiset päivät, kuten ystävänpäivän, isänpäivä, äitienpäivä jne. Jos ei muulloin tajua muistaa näitä ihmisiä omassa elämässä, niin ainakin näinä erityisinä kalenteriin merkittyinä päivinä muistaa. Mitä jos joskus muistaisi toista ihan muuten vaan? Ihan vain muistaisi vaikka kiittää toista jotenkin siitä että on olemassa ja on osa juuri sinun elämääsi. Teetkö koskaan niin? 

Itse sen toisinaan unohdan, mutta en ole koskaan ujostellut sanoa / näyttää läheisilleni sitä miten tärkeitä he minulle ovat. Olen onnellinen että meidän perheessä on aina puhuttu tunteista ja osoitettu ne myös, niin hyvät kuin huonotkin. Pienestä asti olen opinnut sanomaan Rakastan. Itselle se on hyvin tärkeää. Se sana tarkoittaa ja merkitsee todella paljon. Tänään olen taas saanut olla läheisteni ympäröimänä ja voin kertoa että Rakastan. Oli elämässä asiat muuten miten tahansa ja tapahtui mitä tahansa, perhe on arteeni. Mitään en vaihtaisi / antaisi pois ♥

Hieman taas syvällisempää tänään, mutta tämä päivä on taas saanut ajattelemaan, ja kiittämään. Joskus kun sitä antaa oman stressin ja pienten murheiden vetää sellaiseen tilaan, että unohtaa ne elämän hyvät ja ihanat asiat. Onneksi sitä on oppinut muistuttamaan itseään niistä ja osaa jo itsekin vetää itsensä pois sieltä syvistä vesistä. En ole hyvä uimari muutenkaan, joten se syvät vedet ei ole minua varten. Silti niinkuin huikean ihanassa Sia:n uudessa Helium biisissä lauletaan; But even superwoman sometimes needed superman's soul.